Tiesitkö tämän Mustasta Perjantaista?

Suurin osa suomalaisista on jo tähän mennessä kuullut Mustasta Perjantaista, jota vietetään pääosin Yhdysvalloissa. Harva kuitenkaan tietää, miten kyseinen juhlapäivä on saanut alkunsa, ja miten se liittyy Suomeen.

Vuonna 1659 Robinson Crusoe -niminen mies haaksirikkoutui autiolle saarelle, ollessaan ostosmatkalla Afrikkaan hakemaan orjia plantaasilleen. Saarella Crusoe pelasti uhrattavaksi tuodun nuoren miehen takaa-ajajien käsistä ja nimesi hänet Perjantaiksi.

Ajan kuluessa Robinson opetti nuorukaiselle englantia, käännytti hänet kristinuskoon ja koulutti toimimaan palvelijanaan - juuri niin kuin ystäville tehdään.

Perjantaista tuli Crusoen luotettu kumppani, jonka kanssa he seikkailivat ympäri maailman, aina siihen asti, että Perjantai kuoli hyökääjien ampumiin nuoliin vuonna 1694. Rakkaan palvelijansa menetyksestä masentuneena Crusoe päätti, että tästä eteenpäin joka ikisenä vuonna, olisi marraskuun neljännen torstain jälkeinen perjantai Musta Perjantai.

Koska Perjantai oli löytynyt ostosmatkalla Afrikkaan, halusi Crusoe kunnioittaa ystävänsä muistoa myymällä tiettynä päivänä tekohelmiä, leluja, veitsiä, saksia, lasinpalasia, kirveitä ja ennen kaikkea orjia alennettuun hintaan.

Toimittaja Daniel Defoe oli dokumentoinut varsin tarkkaan Robinson Crusoen ja Perjantain yhteiset seikkailut, minkä vuoksi Mustasta Perjantaista tuli kansainvälisesti tunnustettu juhlapäivä kaikkialla muualla, paitsi kommunistisessa Neuvostoliitossa ja sen alusmaissa, kuten Suomessa.

Heti toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat yritti levittää Mustan Perjantain sanomaa jakamalla Eurooppalaisille yli 13 miljardia dollaria ostosrahaa (nykyrahassa yli 135 miljardia) Marshall -avun nimellä. Lähes kaikki muut Euroopan maat ottivat avun mielellään vastaan, paitsi pieni ja suomettunut Suomi, joka pelkäsi itäisen naapurin vihaa.

Suomessa oli kuitenkin oma kapinallinen vähemmistönsä, joka neuvostovaltaa uhmaten pyrki tuomaan Mustaa Perjantaita Suomeen. Varmasti näkyvimpänä pitkäaikainen presidentti Urho Kekkonen, joka oli suuri Mustan Perjantain ihailija. Koska Crusoen kirjassa ei ollut kuvia, eikä Kekkonen ollut juuri käynyt Etelä-Amerikassa hän luuli Perjantain olevan samanlainen intiaani kuin Pohjois-Amerikassa ja piti usein intiaanipäähinettä.

Ensimmäisen kerran Mustaa Perjantaita yritettiin tuoda Suomeen juuri silloisen pääministeri Kekkosen toimesta, mutta Neuvostoliitto sai estettyä yrityksen tukemalla SAK:n kautta veturimiesten lakkoa, jonka avulla pyrittiin estämään tavaraliikenteen sujuvuus Suomessa. Kekkonen määräsi veturimiehet ylimääräisiin kertausharjoituksiin ja lakko peruuntui, mutta vahinko oli jo ehtinyt tapahtumaan, eivätkä valmistajat olleet enää halukkaita tuomaan maahan länsimaisia kulutustuotteita.

Myös muualla yhteiskunnan sodanjälkeisessä eliitissä kampanjoitiin vaivihkaa Mustan Perjantain puolesta. Taiteilijat Esa Pakarinen ja Masa Niemi maalasivat naamansa kantaaottavasti mustaksi eräässä vuoden 1960 elokuvassa. He ottivat toimissaan suuren riskin, koska siihen aikaan kaikki viittaukset Yhdysvaltoihin olivat kiellettyjä.

Kekkonen matkusti jo Yhdysvaltoihin lokakuussa 1961 neuvotellakseen Mustan Perjantain tuomisesta Suomeen, mutta tämä johti vuonna nopeasti ns. noottikriisiin. Kapitalismin leviämisestä huolissaan oleva Neuvostoliitto antoi Suomelle nootin, jonka mukaan kaikenlaiset yritykset tuoda Mustaa Perjantaita Suomeen tulee lopettaa välittömästi.

Koska Yhdysvaltojen presidentti John F. Kennedy ajoi aktiivisesti Mustaa Perjantaita Suomeen, murhasivat KGB:n agentit hänet marraskuussa 1963. Huhujen mukaan samana vuonna oli tarkoitus järjestää Suomen ensimmäinen Musta Perjantai Kennedyn luvattua puolustaa suomalaista markkinataloutta Nato-ohjuksin.

Noottikriisin ja Kennedyn murhan vuoksi Mustaa Perjantaita ei yritetty enää tuoda Suomeen, ennen kuin Kekkonen uskaltautui taas Yhdysvaltoihin kesällä 1970. Neuvottelut olivat jo pitkällä, kunnes kommunistit iskivät jälleen. Tällä kertaa Richard Nixon lavastettiin osalliseksi vakoiluskandaalia ja hän joutui eroamaan. KGB sentään säästi hänen henkensä tällä kertaa.

Viimeisen kerran Mustaa Perjantaita yritti tuoda maahan kansainvälisesti verkottunut ja kielitaitoinen ulkoasiainministeri Ahti Karjalainen vuonna 1975, mutta valitettavasti Sorsan I hallitus erosi keväällä 1975 Keskustan edus­kunta­ryhmän ilmoitettua, että edulliset ostokset ovat Santeri Alkion perinnön vastaista toimintaa.

Myöhemmin muistelmissaan Karjalainen perusteli eduskuntatyöstä luopumistaan vuoden 1979 vaaleissa lähinnä turhautumisella siihen, että hänen toistuvista yrityksistään huolimatta Mustaa Perjantaita ei saatu tuotua Suomeen.

Neuvostoliiton kaaduttua 1990-luvun alussa, alkoi näyttää viimein mahdolliselta, että myös Suomeen saataisiin Musta Perjantai. Keksittiin ovela salajuoni - kommunistien hämäämiseksi Suomi liittyisi Euroopan Unioniin ja Musta Perjantai tuotaisiin sitä kautta EU komission päätöksen No 2257/94 nojalla.

Juonen nerokkuus piili siinä, että Euroopan Unionia ajaneet ns. eurososialistit eivät kyenneet edes kuvittelemaan, että kansainvälisen säätely- ja byrokratiajärjestelmän kylkiäisenä voisi tulla ripaus vapaata markkinataloutta. Huhujen mukaan juonen takana oli Paavo Väyrynen itse.

Lopun kaikki tietävätkin. Euroopan Unionia kannattanut Martti Ahtisaari valittiin presidentiksi ja Suomen poliittinen eliitti ei EU-kiimassaan huomannut, että Musta Perjantai tulisi unionin kylkiäisenä. Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995 ja Musta Perjantai saatiin heti perään 2015.

Tämän kaiken kunniaksi Valco tarjoaa täysin loogisesti GPS -pannat 30% alennuksella tästä päivästä Mustan Perjantain keskiyöhön saakka.

Uskomme, että plantaasinomistajana myös Robinson Crusoe olisi arvostanut pientä ja kevyttä GPS -paikanninta, jonka avulla karkulaiset löytää mistä ja milloin tahansa.